Tyttöällärit

Been there, done that - oli tajuttoman hauskaa. Nyt nukuttaa liikaa, joten kirjoittelen huomenna lisää... :)

Tässä kuitenkin jo kuvia

No niin, nyt on huomenna. Sattuiko kukaan muuten näkemään niitä kolmeasataa maahista pesäpallomailojen kanssa? Etelä-Helsingin Poliisipiiri kaipaa lisätietoja aamuöisen joukkokurnutuksen tiimoilta. On hieman paikat hellänä... ja sitten asiaan.

Eilen oli siis kolmannet ällärit joihin olen saanut kunnian osallistua. Tyttöjen järjestämissä älläreissä mentiin prinsessalinjalla - eli mitä enempi pinkkiä ja pitsiröyhelöä, sen parempi. Tyttäreni (5v) lahjoitti jalomielisesti prinsessavarusteistaan vaaleanpunaisen viitan kulta brodeerauksilla, jonka lisäsin Kaivopuiston Kukkapaidat univormuräkistä nappaamaani pinkkiin kukkapaitaan. Osaltani asukokonaisuus oli valmis.

Ajoin 20:30 Erikinkadulle josta Kalkkunaveli Teo oli liittyvä joukkoon. Teo on ollut sangen fiksivastainen, joten olin lievän yllättynyt, kun rappukäytävastä työntyi riisuttu jarruton Peogeot. Hetken suu auki tuijotettuani, Teo vielä pyöräytti vapaaratasta taaksepäin hihitellen. Eli kyseessä olikin jarruton sinkula - kevyt hullu. Vauhtia hidastettiin tunkemalla tämä eturenkaan ja viistoputken väliin.

Kello 2100 saavuimme Kaisiksen kummulle, jossa meno oli kuin Kinky-klubin kesäpicknikillä konsanaan. Karvaisia pohkeita kesämekoissaan. Yleisen hihittelyn jälkeen jaettiin manifestit ja kisa sai alkaa. Vaaleanpunainen lauma suunnisti vauhdilla kohti Annankatu 6:sta kävelijöiden hurratessa. Tässä vaiheessa oli vielä sellainen harhaluulo, että näistä tulee kevyet kisat, koska manifestissä oli vain kolme rastia.

Yhdeksän rastia myöhemmin ja muutama ylimääräinen plus noin 45km kampien pyörittämistä oli kainalokarvat ajettu, käyty tyttöjen vessassa, lakattu kynnet ja hypitty hyppynarua + käyty turhaan mm. laakson sairaalalla kartanlukuvirheiden takia. (perinne).

Reitti oli aivan mahtava ja keli suosi ajamista. Älläreiden takia Helsinki tulee aivan erilailla tutuksi tämä alkaa tuntua oikeasti "minun" kaupungilta vaikka viidettä polvea jo ollaankin. Eihän se Nobo niin pelottava paikka olekkaan. ;)

Teo jaksoi/uskalsi olla mukana kolme ensimmäistä rastia ja sitten totesi, että jarruttomalla sinkulalla päivän kokemuksella on hieman stressaavaa, joten päätti siirtyä takavasemmalle. Eki ja Porcupine poistuivat kisasta nuolemaan haavoja Porcupinen tehtyä lähempää tuttavuutta kestopäälysteen kanssa. Muutamia muitakin keskeytti sekalaisista teknisistä yms. syistä.

Kynsilakkapisteellä olin vielä ihan kisassa mukana (Tume liittyi seuraani tällä rastilla)
ja kainalokarva asemalle saapui käsittääkseni muitakin meidän jälkeen. Sitten aloinkin turaamaan kartan kanssa ja DFL titteli oli taattu (perinne). Kaikki rastit tuli kuitenkin löydettyä ja maaliinkin päästiin, joten oli mukava marssia Eatziin DFL-aploodien raikuessa.

Pitäisi varmaan siirtyä takaisin Uzziin, koska sillä tulin viidenneksi ensimmäisissä älläreissä ja fiksillä näytän olevan DFL magneetti. Taksikurssi ja kuuria EPO:akaan ei varmaan haittaisi. :D Noh, pääasia on, että oli tajuttoman hauskaa ja seura on todella hienoa. Kiitos vielä tytöille mahtavien älläreiden järjestämisestä.

Tulokset