Kalpalinnan DH-Kisat

No nyt on elämäni ensimmäiset DH-kisat takana ja tavoite saavutettu. En kuollut, en loukkaantunut enkä ollut viimeinen (ei paljoa puuttunut). Ensimmäinen runi tuli otettua varman päälle, jotta pysyisin pystyssä ja saihin edes yhden ajan. Aikamoista putputteluahan se oli, mutta ensimmäisen kierroksen jälkeen oli vielä kahdeksan hitaanpaakin listoilla ja olin noin puolivälissä listalla. Sami aka Rookie jäi ekalla kierroksellä muutamia kymmenesosa sekunteja, joten toisella kierroksella alkoi olla paineita, kun tavoite nousi pystyssä pysymisestä Samin voittamiseksi.

Toisen runin alku näytti, että tästä ei hyvä heilu, kun ensimmäiset mutkat menivät ihan pipariksi. Yritin putkelle menevällä suoralla kompensoida polkemalla kalkkunan raivolla ja putken ylitys menikin ihan hyvin, kunnes varvas osui johonkin ja metsään sukellettiin pyörän viedessä miestä. Metsässä pumppasin ja poljin niin paljon kuin kykenin sillä seurauksella, että törmäsin lievästi puuhun juuri ennen metsästä ulostuloa. Taas sai polkea vauhtia kiinni ja ohitin roadgapin kanalinjaa (kalkkunat lentää huonosti) pitkin ja saavuin 90-asteen mutkaan, johon jarrutin aivan liikaa ja vauhti putosi lähes nollaan. Taas piti yrittää kuroa vauhtia kiinni ja lopuksi toisen runin aika oli muutaman kymmenyksen hitaampi ensimmäistä runia. Sami oli parantanut sekunnilla - eli turpiin tuli. Helppoahan se tuollaisen juniorin on... :) Muut paransivat sen verran aikojaan, että loppupeleissä minua hitaampia oli vain kaksi ja nopeampia kaksikymmentäkolme. :D

Eero esitti vakuuttavaa ajoa ja voitti koko Harrasteluokan suvereenisti, kovimman kilpailijan Tomi L:n puhjottua ensimmäisessä runissa renkaansa ja toinen meni muuten vaan puihin. Eero paransi toisella runillaan aikaansa vielä sekunnilla ja Krisse esittikin kuulutuksessa (varsin aiheellisesti), että tuollaisella ajolla pitäisi mennä eliteen ajamaan - eikä kiusata meitä kuolevaisia tuollaisella vauhdilla.

Krisse veti rutiinilla itsensä myöskin palkintopallille, tullen kolmanneksi ja sai ainakin minulta ääretöntä rispeksiä vetämällä tuplalinkutukset kisalaskussa roadgapistä. Krisselle ja muille RideFreen järjestäjille muutenkin suuret kiitokset järjestelyistä, jotka tekivät ensimmäisestä kisastani ikimuistoisen kokemuksen. Yhtenä hilpeimmistä tunnelman luojista oli Paulus lähettäjänä ja ehdotankin vakiduunia tälle fixedgearhooliganille Kalpalinnan kisoissa. Hösölle myös suuret kiitokset Kalpalinnan kovaäänisimmästä kannustuksesta. Oikeesti laittoi polkemaan lujempaa. Ihmeen hiljaa muu porukka oli.. :I

Kivaa oli ja kiitos kaikille hienosta kisaneitsyyden menetyksestä. Kuten neitsyet yleensäkkin - aikamoista räpellystä se ole ja nyt pitääkin värväytyä Eeron valmennettavaksi, jotta saadaan vähän vauhtiakin ensikerralla.

Kuviakin olivat jotkut ottaneet ja tässä linkkejä:
AU:n ottamat kuvat
Spacekin ottamat kuvat
Hösön ottamat kuvat
Mikko Rantasen ottamat kuvat

Jutun kuvassa Eero Teräs ja kuvan otti Spacek