Trailii...

Kiekko-ongelmat saatiin ratkottua siihen malliin, että päästiin tänään ajamaan trailia Metalla. Keli oli pienestä ripottelusta huolimatta vallan mainio ja lähdin yksikseni Laaksosta kihnuttamaa kohti pohjoista. Puolen tunnin ajelun jälkeen Krisse liittyi mukaan ja esitteli minulle uusia linjoja keskuspuistosta. Meta kulki kevyesti, mutta alamäet aikeuttavat lieviä paniikki tilanteita, kun on tottunut yli 130mm joustaviin trailipyöriin. Meta 4:ssahan on "vain" 100mm joustoa molemmissa päissä.

Jonkin aikaa ajettuamme matka tössäsi Krissen rengas rikkoon, joka oli uusiutunut viikon takaisen Espoon reissun jälkeen jo pari kertaa. Päättettiin tarkistaa ulkorenkas nyt kunnolla ja sieltähän löytyi kuvotukseksemme injektioneulan kärki. Onneksi en tökännyt sormeani siihen.

Meinasi valahtaa vetelät pöksyihin, kun ymmärsin mikä se oli. Onneksi se ei pistänyt ihon läpi ja Krisse muutenkin rauhoitteli, että HI-virus ei elä pitkään neulassa ja se oli ollut ulkokumissa jo ainakin viikon. Nettiä vielä selatessani vahvistin, että pirulainen elää onneksi vain maksimissaan muutamia tunteja neulassa. Hepatiitti rokotteetkin löytyy ja neula ei tehnyt reikiä, joten onneksi selvittiin säikähdyksellä. Hemmetin epämielyttävä kokemus kuitenkin.

Vikkinä kaikille: Kannattaa aina katsoa, eikä vain kokeillä kädellä renkaan sisäpintaa, jos etsii rengasrikon aiheuttajaa.

Kun rengas oli saatu vaihdettua ja Eerokin oli saapunut paikalle, jatkettiin matkaa ja tavattiin veilä Aleksander Maunulalassa. Sitten tuli minun aika lähteä kotiin ja pojat jatkoivat vielä johonkin suuntaan...

No joo, nyt pitää vähän säädellä Metaa ja perjantaina lähdetään Vuokattiin ajamaan alamäkeä taas kilpaa..