maanantaina, heinäkuuta 10, 2006

Posenger Adventures - ECMC Päivä 4#

Turistin (yritä spotata posenger viereisestä kuvasta) ECMC:n finaalipäivä alkoi Fixed Gear Dualilla. Kyseessä on noin sadan metrin rata, johon kuuluu skidausta, trackstandiä, esteiden väistelyä jne. Osallistujia oli harmillisen vähän - luultavasti aikataulussa pysymisen ja edellisillan humpaamisen takia - mutta itse laji oli tolkuttoman hauskaa. Lähdön voitto ratkaistin tuomarin päätöksellä ja siihen vaikuttivat nopeus ja tyyli. Voitin ensimmäisen lähdön nopeudessa, mutta hävisin varmaan tyylissä - en ole kyllä ihan varma. Noh, ainakin olin maalissa ennen sitä toista. Posenger uran huippu on saavutettu. :D Toisessa lähdössä skidasin takavanteen päin kuormalavoja - mutta pysyin kuitenkin speduilla ja sitten päätin yrittää päästä keulimalla rengasesteen yli. Eturengas putosi suoraan keskelle autonrengasta ja vetäisin klassiset OTB:t. Loppuradan yritin ottaa Puavoa juosten kiinni - en saanut.

Dualin jälkeen räpsyttelin kameraa ja kannoin korteni Messenguerillojen rahastoon. Minusta tuli Posenguerilla - vähänkö olin raeaeäääd. Sitten olikin "main race:n" finaalin aika. Asettauduin Jocken kanssa pitämään uimareita aisoissa 6 rastilta tulevien shikaanien juurelle ja Messenguerilla huppu osoittautui näppäräksi. Kukaan ei länkyttänyt mitään vaan kaikki marssivat kuuliaisesti ohjeiden mukaan katsoen joko maahan tai huvittuneesti hymyillen.

Finaalissa ajettiin lujaa oli hienoa katsella miten fiksillä vedettiin shikaaneja. Eteenkin kun tuoreessa muistissa oli edellisiltä päiviltä, että shikaaneja ennen oli reitin ehkä paskamaisin ylämäki.

Finaalien jälkeen ajettiin "talvipuutarhan ylämäessä" noin 200m sprintit. Sprinttikin oli pirun hauskaa ja sitä voisikin ajaa enemmänkin. Tuntui huvittavalta, kun puutteellisellä pyöritystekniikallani fiksistä loppui välitykset (47/18) ylämäessä. Toivottavasti näitä kisoja tulee enemmänkin.

Sprintit saatiin ajettua ja oli radan purkamisen aika joka sujui yllättävän nopeasti - riippumatta Bobcatin hyytymisestä. Kun kaikki aidat oli pakattu, siirryimme Headquarter-alueelle palkintojen jakoon ja päättämään missä seuraava ECMC pidettäisiin. Vaikka Brooklin NYC esittikin vakuuttavat perusteet, että Brooklin on eurooppaa. (Se on saari ja samassa meressä englannin kanssa), niin euroopan mestaruuskisojen seuraavaksi paikaksi valittiin Budapestin ja Oslon väliltä Oslo. Paukapäät eivät vissiin ymmärrä minkälainen hintataso siellä on...

Palkintojen jako oli hieno ja palkintolaukut ällistyttäviä. Basjackin palkintolaukkuihin olivat Äkäslompolon länsipuolen porot lahjoittataneet selkänahkansa - kuinka ystävällistä. Chromen laukut olivat perinteisillä kirjailuilla ja tolkuttoman hienoja. Voittajat palkittiin ja tunnelma oli mainio. Lopuksi siirryttiin vielä yhteiskuvaan ja sitten porukka alkoi vähitellen hajota parkkipaikalta erinäisiin baareihin yms. ympäri kaupunkia. Surullista, mutta se on nyt ohi.

Kaikenkaikkiaan aivan mahtava ja unohtumaton viikonloppu. Suuret kiitokset BC-Hellsingille kaiken järjestämisestä. ERITTÄIN iso kiitos, että posengeritkin saivat olla mukana kantamassa kortensa kekoon ja osallistua tolkuttoman hienoon kokonaisuuteen. Kisoihin osallistuneena pitää vain todeta, että tälläinen konttorirotta on aika vastaantulija työkseen ajaville - vaikka kuinka yrittäisi pitää itseään "ajokunnossa"... :D

Trailikalkkunat kiittävät ja kumartavat!!... ja sitten aamulla takaisin toimistoon näppiksen taakse.

Finaalipäivän kuvat.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nettislurkki kiittää ajantasaisesta raportoinnista.

Kristian kirjoitti...

Hyvä kun kelpaa... hauskaa on ollut kokea, kuvata, kirjoittaa ja jos näistä on vielä muillekkin hupia niin sydäntä lämmittää... :D