Kristianin Sininen Salama päätyi sitten nopean omistajanvaihdoskierron kautta minulle, kun Armadillolla (16,5kg) kolmisen vuotta kaikki pyöräilyni pyöräiltyäni halusin kokeilla maanteille jotain 'vähemmän anaerobista' vaihtoehtoa.
Kahdessa päivässä reilut 40km poljettuani, täytyy sanoa, että unelmapeli tuo on, yksivaihteisena asfalttikiiturina, mitä nyt hieman nuo häkkipolkimet ja vannetta pitkin laiskasti laahaavat hidastimet vielä kummittelevat. Käväisin jo Joken neuvosta hakemassa pyorahuolto.comista halvan Krypto mini -lukon (30e.) sekä pahimman varalle hieman sisäkumia. Voi sitä onnea, kun pyörän saattoi tänään huoletta jättää Kampin torille lukittuna, eikä tarvinnut koko ajan pohtia, että joko sitä joku nisti havittelee tahi hävittelee.
Josko ihmettelit kuvan jarrupaloja, voin kertoa, että Pyorahuollon Okka ystävällisesti antoi minulle koekäyttöön parin ranskalaisia vintage-kumeja, joilla pysäytystehon pitäisi parantua. Ainakin näyttävät autenttisilta, lähden vielä tänään niitä testaamaan, joten raporttia on tiedossa.
Mikäli tätä palstaa lukee vielä joku käsijarruja käyttävä, voin kertoa, että noita löytyy kuulemma jokunen pari vielä varastosta...
Edit: 10km takana uusilla jarrupaloilla. Hienoisen säätelyn jälkeen sain kumeista irti suunnilleen saman verran pysäytystehoa, kuin pyörän alkuperäisistä. Ranskan ihmeet ovat huomattavasti pehmeämmät ja 'tahmeampaa' materiaalia, mutta siltikään tehoa ei löydy kovempia kumeja enempää. Kumit jäänevät takarenkaalle ja minulle jää vaihtoehdoksi uudenlaiseen ajotyyliin sopeutuminen.
2 kommenttia:
Tervetuloa nakkikumipyöräilyn auvoiseen maailmaan. Jokella tuo Nishiki oli vissiin kuukauden ja tumella kai saman verran, eli sinulle sitten rakennetaan fiksiä elokuun lopussa. Sitten ei tarvitse enää pohtia jarruongelmia.. :D
luulen, että vika ei ole paloissa vaan längissä_/kahvoissa.. tiedä häntää. Sellaista salatiedettä se pyöräily on
Lähetä kommentti