Ikinä, siis tasan ikinä en ole ajanut yhtä nopeilla poluilla Suomessa, kuin tänään perinteisillä Kalkkunalenkkien treileillä. Välillä lähti oikein lapasesta, kun rullasi niin mahtavasti. Pakkaset ovat kovettaneet polun pohjat betonia muistuttavaksi ränniksi ja nyt penkkakin on niin kovaa, että siihen voi parhaimmillaan nojata bermityyliin. Vain joissain paikoissa on fillarin jättämiä eturengasta heitteleviä uria, jotka on ilmeisesti ajettu viime viikonloppuna, kun sää lämpeni ja polut pehmenivät iltapäivästä. Olisi toivottavaa, että talvella suojasäällä polkujen rasitusta vältettäisiin, varsinkin räntä- ja vesisateella. Mutta siis yleisesti ottaen polkujen kunto oli "sehr gut" ja viisi viiksekästä güntteritähteä. Jos muistini ei valehtele, niin huomenna oli alunpitäen tarkoitus järjestää Paloheinän talviendurokilpailu, mutta joka peruutettiin "huonojen kelien vuoksi. Polut tarvitsisivat ilmeisesti ylettömän paljon vaivannäköä, jotta saisi ajokuntoon". Ei voi muuta kuin nauraa. Keli ja polut olisivat huomenna niin hyviä, että niitä voisi suudella. No, onneksi meillä on omat kähinät ensi viikonloppuna, mutta se kuuluisa laki tietenkin sanelee tulevan sään. Ja mitä kummaa - lunta ja suojaa ennusteessa, v***u s*****a h***a p*****e sentään! Toivottavasti sääennuste viidelle päivälle osuu yhtä oikeaan, kuin tähänkin asti tänä talvena.Tänään joka tapauksessa sai nauttia maastopyöräilystä täysin palkein ja pitkä lenkki vedettiinkin. Ensin KO2007 ek:t, sitten kahville ja sieltä Paloheinän kautta Haltialaan. Paloheinässä snadi tankkaus, jonka jälkeen kiivettiin nyppylän laelle. Yli neljä tuntia tuli veivattua minimaalisin tauoin. Mulla on nyt kolmen viime lenkin ajan ollut geeli ja patukka taskussa, mutta vasta tällä lenkillä piti vetää Dexalin energiaräkä tauluun. Vaikutusta oli selvästi, ainakin psyykkistä jos ei muuta, ja taas kulki. Kyllä tää on hemmetin hienoa hommaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti