Olimme tänään Jimin ja Krissen (aka Fasaani) kanssa keskuspuiston poluilla lamput päässä. Polut olivat - ainakin jos veraa viikonloppuun - ihan ajettavassa kunnossa vaikka ns. skiniharjoitteluksihan se helposti meni. Vähänkin jos rengas poikkeaa polun keskikumpareelta, niin sitten sotketaan 20 senttisessä puuterilumessa ja yritetään päästä takaisin polulle.Profeetta ja minä alamme vähitellen puhua samaa kieltä. Odotan innolla sitä kertaa, kun pitoa on kunnolla ja polut ovat kovaksi tampattuja rännejä. Lukkopolkimien raati on vielä ulkona. Vedin muistaakseni noin viidet spedulipat, kun jalka ei irronnut tarpeeksi nopeasti - onneksi oli lunta. Eiköhän se muutaman lenkin jälkeen ala onnistumaan paremmin maastossakin - kadulla ei enää tulisi mieleenkään ajaa ilman lukkospeduja. Kivaa oli ja pitääkin pyrkiä viikottaiseen "yö-lenkkiin" - luminen metsä pimeässä on aika vaikuttava ilmestys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti